perjantai 30. maaliskuuta 2012

Mahtava perjantaitreeni Ojangossa

Tämän illan treeniä ei voi kuvailla kun yhdellä sanalla: mahtava! Koira oli täydellisessä vireessä, ohjaaja osasi kontrata koiran virettä ja kaikki treenit onnistui loistavasti. Tehtiin paikallaolon ja istumisen lisäksi metallinoutoa ja aloiteltiin hyppynoudon alkeita.

Metalli sujui piiiiiitkän tauon (viimeeksi tehty metskua joskus Kotka - aikoina ihan vaan pariin otteeseen) jälkeen täydellisesti. Ensin muutama pito- ja nostoharjoitus kapulaan tutustuessa, josta edettiin kuljetukseen ja lopulta kokonaiseen liikkeeseen. Ei mitään ongelmaa! Ei edes kapulan kolistelua. Mahtava Pelle!

Hyppynoudon alkeita aloitettiin palautuksella siten, että koira jätetään esteen taa ja kapula koiran ja esteen väliin. Jälleen ei mitään ongelmaa. Ei edes, vaikka vinoutta haettiin tahallisesti. Hienosti toi kapulan joka kerta. Kokeenomaisesti tein myös yhden heiton ja myös lähtö kapulalle sujui loistavasti.

Loppuun tehtiin vielä yksi erittäin hyvin onnistunut tunnari! Kyllä Pelle vaan on ihan mieletön!

maanantai 26. maaliskuuta 2012

Kotipihan ketjutustreeniä

Epäonnistuneen kokeen jälkeen tein ahaa - elämyksen. Me emme ole treeneissä tehneet ns. uusien/vaikeiden liikkeiden ketjutusta siten, että palkkaa ei tule välissä. Kuinka tyhmä voi ohjaaja olla? No eipä pohdita sitä nyt...

Korjasin asian välittömästi tekemällä hyvävireisen pihatreenin, jossa ketjutin noutoa, kaukoja ja luoksetuloa. Hyppyä olisin halunnut, mutta eipä ole estettä. Vireen säilymisessä ei ollut pienintäkään ongelmaa. Tosin nämä aktiiviliikkeet ei ehkä anna parhainta kuvaa vireen säilymisestä, koska ovat vauhdikkuudessaan Pellen suosikkeja. Kaukot jätin viimeiseksi - ei mitään ongelmaa.

Lyhyesti tein myös jättävistä seisomista ja pieniä seuraamispätkiä sekä merkkiä harhanami - taktiikalla. En ole nyt ihan varma onko tuo harhanami meille paras vaihtoehto. Alan jo pikkuhiljaa harkitsemaan lätkälle siirtymistä.

Treenin lopputulema oli kuitenkin se, mitä hainkin: loistava mieli molemmilla ja tokollinen itsetunto nostettu kisanjälkeisistä pohjamudista. Kyllä tää vielä tästä lähtee, kun saadaan ohjaajan pääkoppa kuntoon jännittämisen suhteen. Siinä tarvitsemme Vappua.