Epäonnistuneen kokeen jälkeen tein ahaa - elämyksen. Me emme ole treeneissä tehneet ns. uusien/vaikeiden liikkeiden ketjutusta siten, että palkkaa ei tule välissä. Kuinka tyhmä voi ohjaaja olla? No eipä pohdita sitä nyt...
Korjasin asian välittömästi tekemällä hyvävireisen pihatreenin, jossa ketjutin noutoa, kaukoja ja luoksetuloa. Hyppyä olisin halunnut, mutta eipä ole estettä. Vireen säilymisessä ei ollut pienintäkään ongelmaa. Tosin nämä aktiiviliikkeet ei ehkä anna parhainta kuvaa vireen säilymisestä, koska ovat vauhdikkuudessaan Pellen suosikkeja. Kaukot jätin viimeiseksi - ei mitään ongelmaa.
Lyhyesti tein myös jättävistä seisomista ja pieniä seuraamispätkiä sekä merkkiä harhanami - taktiikalla. En ole nyt ihan varma onko tuo harhanami meille paras vaihtoehto. Alan jo pikkuhiljaa harkitsemaan lätkälle siirtymistä.
Treenin lopputulema oli kuitenkin se, mitä hainkin: loistava mieli molemmilla ja tokollinen itsetunto nostettu kisanjälkeisistä pohjamudista. Kyllä tää vielä tästä lähtee, kun saadaan ohjaajan pääkoppa kuntoon jännittämisen suhteen. Siinä tarvitsemme Vappua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti