Mistähän aloittaisi.... Taas on saatu mielettömästi uutta ajateltavaa ja uusia visioita liikkeiden opettamisesta ja Pellen seuraamisvireen parantamisesta. Erityisesti miettimään pisti Lentsun luento tokomotivaatiosta ja toteamus, jonka mukaan koiralla on tokoon ihan yhtä suuri motivaatio kuin ohjaajalla. Omasta mielestäni kun mulla on aina treenatessa korkea motivaatio tokoon.
Toinen mainio pointti oli se, että ohjaajan olisi syytä etukäteen funtsia uutta liiketta tai temppua opetettaessa, mikä saa koiran haluamaan mennä ruutuun, istumaan 2 minuuttia paikalla, noutamaan kapulaa tai vaikka menemään liikkestä maahan? Pistää miettimään.
Pellen kanssa otettiin lauantaina seuraamista ja noudon palauttamista. Seuraaminen oli just yhtä huonoa kuin se huonoimmillaan on. Ei hyvä sinänsä, että ongelma tuli selkeästi esiin. Mitään varsinaista uutta oivallusta en saanut seuraamisvireen ja motivaation parantamiseen, mutta vahvistusta nykyiselle "seuraamisentreenausohjelmalle" ja hyviä neuvoja siitä, mitä ei ainakaan pidä tehdä. Eli se koiran auttaminen ja kannustaminen saa nyt jäädä. Samoin koin ahaa - elämyksen seuraamisen suhteen siinä, että ei sen seuraamistreeninkään tarvitse olla niin kaavamaista, vaan myös seuraamistreeniin on miljoona eri tapaa.
Noudon palautuksessa saimme kolmannella yrittämällä (pienen palkkaamattoman seuraamisen jälkeen) ongelman esiin: eli Pelle saattaa tuoda kapulan takaisin ihan mihin sattuu. Kuten puoliksi poikittain mun eteen. Pienen reagoimattomuuden jälkeen koira alkoi kuitenkin korjata itse asentoaan, kun palkkaa ei tullut. Tämä oli hieno huomio. Eli taas kerran: auttamisen pitää loppua.
Sunnuntaina tehtiin ruutua, jonka päätin muutamien kokeilujen jälkeen opettaa kokonaan uudestaan. Pelle on turhan fiksu ollakseen menemättä ruutuun silloin kun tietää, että palkka tulee kuitenkin minulta/avustajalta. Eli tästä lähtien metodina on
1) Ruutuunmeno motivaation kasvattaminen näkyvällä palkalla (vaatii avustajan)
2) Kosketusalustan opettaminen (joka myöhemmin viedään ruutuun)
Päällimmäisenä jäi käteen tarjoamistreenaaminen. Eli johtuen siitä, että Pelleä on pienestä pitäen autettu joka jumalan kohdassa, jossa sen vähänkin olisi pitänyt tehdä jotain itse, se ei ole kovin oma-aloitteinen. Tästä lähtien siis Pelleä palkataan niin kotona kuin lenkillä kaikesta tekemisen tarjoamisesta.
Kaiken kaikkiaan viikonloppu oli aivan loistava. Tässä vielä muistilistanomaisesti muutamia pointteja lyhyesti:
- valmiita liikkeitä vain testataan, muuten kaikki treeni paloissa ja mahdollisimman erilaisilla metodeilla treenattuna
- haetaan mahdollisimman erilaisia tapoja treenata ja testata treenin vaikuttavuutta (kaukot selin, seuraaminen pujotellen ja kaarrellen, jättävät "leikin" yhteydessä jne.)
- osaavallakin koiralla "pentutreenejä" vahvistamaan perusasioiden osaamista (imutusseuraamista, autettu luoksetuloa, kapulan pitoja, piilotettu yksi tunnari jne.)
- seuraamisen tms. (esim. askeleet) treenaaminen siten, että palkka heitetään etukäteen eteen -> hetsaus -> vaatiminen -> vapautus (kun koira luopuu haluamastaa, se pääsee palkan luokse)
- treeneihin saa enemmän tehoa, kun niputtaa samalle treenikerralle samantyyppiset liikkeet: kaikki maahanmenot, kaikki noudot, kaikki paikallaolot, kaikki istumiset jne. -> samalla "vaivalla" saadaan tuplateho ja toisaalta koira ei kyllästy saman liikkeen toistamiseen
Tunnari:
- back to basics: piilotetaan nurmikolle yhtä kapulaa (viedään yhdessä), poistutaan kauemmasja lähetetään koira (saadaan myös vauhtia)
Noudot:
- noudon palautukseen saadaan nopeutta samalla periaatteella kuin tunnarissa: heitto & hetsaus, jonka jälkeen poistutaan taaksepäin ja lähetetään koira kapulalle
Ruutu:
- opetetaan erikseen kosketusalusta (paikka ja pysyminen ruudussa)
- motivaatio ruutuun menoon erikseen AINA näkyvällä palkalla (lelu, ruokakuppi)
- yhdistetään nämä kaksi
Merkki:
- biletys merkin takana, pysäytys käskyllä ja heitetty palkka koiran ohittaessa merkin
- TAI tarjoamalla (aloitetaan kotona)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti