Keskiviikon rata oli melko kiva 2-3 luokan pyöritys. Pariinkymmeneen esteeseen mahtui pari aika pahaa kohtaa, mm. kepeille meno aika villistä kulmasta, julmetusti takaakiertoja, yybervinoja lähestymisiä jne. Pelle suoriutui mallikkaasti oikeastaan koko radasta. Ihan samaa ei voi sanoa ohjaajasta, sillä unohdin radan muistaakseni kolme kertaa.
Ekalla radalla Pellen vire oli 10+ eli aivan mahtava! Vauhtia ja intoa riitti niin, ettei ohjaaja meinannut millään pysyä perässä. Haasteena tänäänkin oli mm. hyppyjen kontrollointi eli en osaa kasata koiraa ennen kriittistä hyppyä tai antaa sille oikeanlaista vinkkiä siitä, että vauhdikkaan hyppyparin jälkeen käännytäänkin 180 astetta takaisin. Kyllähän se sieltä käskyllä tulee, mutta aikaa menee julmetusti, kun hyppy menee 5 metriä pitkäksi. Toinen päänvaivaa aiheuttanut kohta oli täysin sivusta lähestyttävä este. En vaan tajua/osaa/ehdi vekata taaksepäin niin, että koiralle jää tilaa hypätä. Tätä taas jouduttiin vähän hinkkaamaan...
Kepit jätettiin suosiolla väliin, koska olen päättänyt, etten niitä nyt näyttämällä enää tee, vaan hankin verkot, jolla aloitamme kepit alusta (tai ehkä noin 65 prossasta, sillä verkkotaustahan meiltä kyllä löytyy).
Kaiken kaikkiaan koko treenin ajan Pellen vire säilyi loistavana, vaikka parissa kohtaa jouduttiin toistoja ottamaan (mun) kyllästymiseen saakka. Once again: mahtava koira! Kuten Marja lopussa totesi: ohjaaja teki turhia mutkia ja muutaman älyttömän ohjauskuvion, mutta koira on niin hyvä, että suoriutui silti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti